Invisible prison - a handbook for multiple chemical sensitivity

Tilasin tossa netistä tällasen kirjan ja aattelin laittaa siitä vähän arvioo tänne. Tän kirjan on kirjoittanut nainen, joka on itse sairastunut MCS:ään, eli mitään tieteellistä tekstiä tämä ei ole. Täytyy sanoa, että en oppinut hirveesti uutta tästä kirjasta, ku oon jo lukenut netistä about kaiken aiheeseen liittyen. Kirjassa on neljä kappaletta, jossa ensimmäisessä kerrotaan MCS:stä yleistä asiaa, kuten taudinkuvaa ja mitä teorioita on sille, että miksi MCS puhkeaa. Toisessa kappaleessa käsitellään kemikaaleja ja kemikaalien käyttöä entisaikoina ja nykyaikana. Kolmannessa kappaleessa kerrotaan muiden sairastuneiden tarinoita. Neljännessä kappaleessa annetaan neuvoja MCS:n kanssa selviytymiseen.


Uutta tietoa oli mulle lähinnä kemikaalien kuvaukset, koska kirjassa oli aika laajasti käsitelty oireita aiheuttavia kemikaaleja, joista kaikista en ollut lukenut aikaisemmin. Lisäksi kirjassa oli myös monia hyviä neuvoja MCS:n kanssa selviytymiseen. Kirja on kirjoitettu englanniksi, mutta se oli mielestäni melko helppolukuinen. Suosittelisin tätä kirjaa jollekin, joka on juuri sairastunut ja haluaa perustietoa asiasta ja selvittää keinoja MCS:n kanssa selviytymiseen. Sen sijaan, jos kaikki netin englanninkieliset ja suomenkieliset sivustot on jo koluttu, niin kirjan lukeminen ei anna huomattavasti uutta tietoa.

Joogaamalla terveemmäksi

Heippa!

Täällä puhaltaa nyt uudet tuulet. Ajattelin nimittäin aloittaa taas joogan, koska se on hyvä keino hallita stressiä, jota tää sairaus välillä aiheuttaa. Näin mun terveydentilakin voisi parantua. Oon viime aikoina pohtinut paljon mielen osuutta terveyteen. Tän pohtimisen aikaansai se, kun oon lueskellut netistä tarinoita ihmisistä, joille on tapahtunut jotain stressaavaa ja sitten he ovat sairastuneet MCS:ään. Pistää vähän miettimään mielen osuutta tässä sairaudessa. Tietoa löytyy kuitenkin siitäkin, että MCS:n laukaisee kemikaali-, tai homealtistus tms. ulkoinen syy, joten en usko että tää sairaus olisi psyykkinen. Uskon kuitenkin, että psyykkiset syyt, kuten stressi, voivat pahentaa oireilua. MCS:ään on myös hoitomuotoja, jotka perustuvat käsittääkseni siihen, että kemikaalialtistus tai muu ulkoinen syy laukaisee mantelitumakkeen reagoimaan liian voimakkaasti jopa minimaalisen pieniin altisteisiin, jotka eivät mantelitumakkeen reagoidessa normaalisti aiheuttaisi mitään reaktiota. Tällaisia hoitomuotoja ovat kehittäneet Annie Hopper ja Ashok Gupta. Näissä hoitomuodoissa käytetään erilaisia mielen rauhoittamisen keinoja kuten meditaatiota, joogaa ja visualisointia. Netistä löytyy kertomuksia siitä, että monet ovat parantuneet näiden ohjelmien avulla. Tosin osa niistä voidaan laittaa silkan mainostamisen piikkiin, mutta uskon kuitenkin, että näissä hoitomuodoissa voisi olla järkeä. Uskon kuitenkin, että parantuakseen näillä keinoilla täytyy myös samalla kontrolloida kemikaalialtisteiden määrää, koska luulisin, että kehon ollessa kuormittunut kemikaaleista, ei keho voi toimia oikein.

Stressin vaikutuksista terveydentilaan on ainakin olemassa tutkimustietoa, joten miksi psyykkisillä syillä ei voisi olla jotain osuutta tässäkin sairaudessa, niin kuin monissa muissakin on tai ainakin voi olla.

Mielen rauhoittamisen keinoja on useita. Esimerkiksi jooga, meditaatio, rentoutumisharjoitukset ja visualisointi vain muutamia mainitakseni. Olen itse harrastanut joogaa aikaisemmin. Harrastin astangajoogaa, lyhyen aikaa hathajoogaa ja omatoimisesti Iyengar-joogaa. Astangajooga oli näistä minulle mieluisin, koska se on tarpeeksi liikunnallista ja raskasta. Lopetin sen kuitenkin, koska se oli ehkä jopa liiankin raskasta, sillä tunnin jälkeen hartiat saattoivat olla jumissa. Pitäisi siis löytää joku kevyempi laji. Hathajooga oli kuitenkin mielestäni jo liian kevyttä, joten joku näiden väliltä oleva joogalaji voisi sopia mulle. Koska kesällä ei juuri ole joogakursseja, niin ajattelin aloittaa ihan vain omatoimisesti joogaamaan ja menen sitten ehkä myöhemmin kurssille, jos sopiva löytyy. Käytännössä osaan kunnolla vain astangajoogaa, joten sillä mennään. Yritän kuitenkin tehdä liikkeitä kevyemmin ja kiinnittää huomiota niskan asentoon, jotta en menisi jumiin.

Joten tästä lähtee :)

P.S. Tänään on hajusteeton päivä. Ihan mahtavaa :) Tällaisia vois olla useamminkin, niin ei tarviis aina pidättää hengitystään kaupungilla/kaupassa/bussissa tms. :P


Lisätietoo aiheista:

http://www.guptaprogramme.com/

http://dnrsystem.com/limbic_system.html

http://www.holistichelp.net/limbic-system-retraining.html

Hajusteeton päivä: http://www.hajusteyliherkkyys.com/

Kuulumisia

Enpä oo hirveesti tänne blogiin kirjotellut tässä viime aikoina. On pitänyt vähän kiirettä ku oon tehnyt viimeisiä koulutehtäviä. Nyt kaikki on kuitenkin ready ja valmistun kohta :) Sitten on enemmän aikaa kirjoitella blogiin.

Valmistuminen on kyl tosi helpotus mulle. Vaikka opiskelin viimeiset puoli vuotta etänä, niin mun on silti pitänyt käyttää koulun kirjoja ja sain niistä oireita. Nyt voin palauttaa ne kaikki kirjastoon, siivota täällä ja sit täällä pitäis olla ihan homeetonta. Saas nähä helpottaako astmaoireetkin sitten.

Mutta muuten mun terveydentila on aika samanlainen kun aiemmin. Tosin pahin vaihehan mulla oli silloin, kun olin koulussa ja pari kuukautta sen jälkeen. Tällä hetkellä tilanne on vähän parempi kuin silloin. Viime aikoina mulla on ollut vähemmän lämpöilyä. Astmaoireita mulla on edelleen, mutta ei niin paljon kuin pahimmassa sairastumisvaiheessa. Astmaoireita on toki aiheuttanut ne koulun kirjat, joten toivottavasti nyt helpottais kun saan ne kaikki pois täältä.

Oon viime aikoina pohtinut aika paljon mun tulevaisuudensuunnitelmia. Ajattelin aikaisemmin, että hakisin töihin, mutta mua mietityttää edelleen, että oonko tarpeeksi terve menemään. Nimittäin astma ei oo mulla täydellisesti hallinnassa ja hengenahdistusta on usein. Oon miettinyt, että pitäisin pari kuukautta vapaata ja hakisin töihin sitten sen jälkeen. Oon ajatellut hakea osa-aikatyötä, koska kokoaikaiseen työhön en ole mielestäni tarpeeksi terve. Opiskeluakaan en oo täysin sulkenut pois, mutta jos meen opiskelemaan niin se pitäisi hoitaa etäopiskeluna. Se tuo vähän haastetta sopivan koulun löytämiseen. Muutenkin menisin mieluummin töihin, kuin opiskelemaan, jos vaan sopiva työpaikka löytyisi. Mun ainut työkokemushan on harjoittelu ja tykkäsin kyllä silloin tosi paljon olla töissä. Muutenkin viime vuosina on saanut tehdä niitä koulutehtäviä jo ihan tarpeeks mun mielestä :D

Mutta saas nähä, mihin tämän jälkeen suuntaan.

Ainiin, kävin tässä yks päivä mun koululla, ja en edes saanut mitään hirveitä oireita. Eli se teoria, että kun välttelee homeisia paikkoja/muita oireita aiheuttavia tekijöitä näyttäis ainakin mun kohdalla pitävän paikkansa. Etukäteen olin pelännyt, että taasko mulle tulee viikon kestävä lämpöily, mutta ei onneks tullutkaan.

P.S. Kiireiden lisäks oon kärsinyt aika täydellisestä bloggausideoiden puutteesta. Eli ehottakaas, mikä olis sellainen aihe, josta haluaisitte kuulla lisää :)